Lucia – legenda, pyhimys ja elävä perinne

Lucia tuo laulua, lämpöä ja valoa keskelle pimeintä talvea. Joka vuosi joulukuun 13. päivänä Helsingin tuomiokirkossa kruunataan Suomen Lucia. Kirkolta Lucia johdattaa kaupungin halki kulkueen, johon osallistuu tavallisesti tuhansia osanottajia. Suomen Lucia on sekä kulttuuriperinne että juhlakeräys.

Folkhälsan järjestää Suomen Lucian valinnan yhdessä Ylen ja Hufvudstadsbladetin kanssa. Se tarkoittaa, että vastaamme ehdokasvalinnasta, äänestyksestä, Lucia-keräyksestä, Lucian päivän aamun lähetyksistä, kruunauksesta Helsingin tuomiokirkossa, Lucian vierailuista, perinteisistä Lucian päivän markkinoista ja paljon muusta.

Lucia edustaa valoa ja iloa, mutta muistuttaa meitä myös auttamaan lähimmäisiämme vaikeina aikoina. Lucia on Lucia-keräyksen keulakuva. Folkhälsanin keräämät rahat käytetään ahdingossa olevien lapsiperheiden tukemiseen. Esimerkiksi vähävaraisuus, sairaus tai läheisten tuen puute ajaa monet perheet uupumuksen partaalle, jolloin hyvään vanhemmuuteen ei aina ole voimia panostaa hyvistä aikeista ja osaamisesta huolimatta.

Pyhimyksen väkivaltainen historia

Lucian uskotaan olleen historiallinen henkilö, joka todennäköisesti eli vuosina 283–303. Lucia-perinne on perinnetutkijoiden mukaan yhdistelmä Pyhää Nikolausta, nuuttipukkia, Jeesus-lasta ja Luciferia.

Luciasta kertovat tarinat ja legendat ulottuvat antiikkiin ja Syrakusan kaupunkiin vuoteen 283 jälkeen Kristuksen. Lucia syntyi tuolloin varakkaaseen aatelisperheeseen. Ajan tapojen mukaisesti Lucia oli luvattu eräälle miehelle puolisoksi, mutta hän halusi mieluummin pysyä neitsyenä ja palvella jumalaa. Myötäjäisittä jäänyt sulhanen tunsi itsensä huijatuksi, ja päätteli Lucian olevan kristitty. Tuohon aikaan roomalaiset keisarit vainosivat kristittyjä. Sulhanen ilmiantoi Lucian viranomaisille. Tarina kertoo, että silloin Lucia kaivoi silmät päästään, koska uskoi, että kauniit silmät olivat syy siihen, miksi petollinen sulhanen oli hänestä kiinnostunut. Jumala palkitsi Lucian uskollisuuden välittömästi antamalla tälle tämän silmät takaisin.

Syrakusan prefekti halusi selvittää, onko Lucia kristitty ja pyysi tätä uhraamaan roomalaisille jumalille. Lucia vastasi , että puhtain uhri jumalalle olisi vierailu leskien, orpojen ja pyhiinvaeltajien luona ja että siitä on jo kolme vuotta, kun hän antoi tällaisen uhrin Jeesukselle lahjoittamalla pois kaiken omaisuutensa.

Prefekti päätti rankaista Luciaa määräämällä tämän ilotaloon, mutta Lucia kieltäytyi ehdottomasti. Sitten Lucia yritettiin polttaa, mutta tuli ei tarttunut häneen. Lopuksi paikalle kutsuttiin pyöveli, joka surmasi Lucian lävistämällä hänet miekalla. Väitetään, että pyövelinä toimi Lucian sulhanen.

Juhlat vuoden pisimpänä yönä

Pian kuolemansa jälkeen Luciasta tuli yksi katolisen kirkon merkittävimmistä pyhimyksistä. Pohjolaan Lucia saapui 1000-luvulla kristinuskon myötä, yhtenä katolisen kirkon monista pyhimyksistä.

Joulukuun 12. ja 13. päivien välistä yötä pidettiin vuoden pisimpänä yönä, ja silloin oli jo pitkään vietetty pakanallista juhlaa. Pitkän pimeän yön uskottiin olevan täynnä noitavoimia ja pahuutta.

Ei siis ole ihme, että Lucian päivää alettiin viettää juuri tuolloin. Tuona yönä alkoi myös joulupaasto, jota ennen nautittiin runsain mitoin ruokaa ja juomaa. Silloin juotiin ja juhlittiin.

Lucia Suomessa jo vuodesta 1898

Ensimmäinen tunnettu Lucia esiintyi Ruotsissa länsigötanmaalaisessa kartanossa vuonna 1764. Skansenilla Lucia esiintyi ensimmäistä kertaa vuonna 1893. Skansenilta uusi jouluperinne levisi pian kouluihin ja yhdistyksiin eri puolilla Ruotsia ja rantautui lopulta myös Suomen ruotsinkielisille alueille.

Turkulaisessa Svenska fruntimmerskolan i Åbo -tyttökoulussa kerrotaan olleen Lucia jo vuonna 1898. Tiedämme, että Lucia on valittu myös Vöyrin kansanopistossa vuonna 1913 ja Högvallan emäntäkoulussa vuonna 1919.

1920-luvulla Lucia alkoi olla tuttu näky ruotsalaisten viikkolehtien kansissa, mikä vauhditti perinteen leviämistä myös meillä Suomessa. Läpimurtonsa joukkoviestimissä Lucia teki vuonna 1927, kun Stockholms Dagblad järjesti ensimmäisen ulkona järjestetyn Lucia-kulkueen Tukholmassa.

Kolme vuotta myöhemmin vuonna 1930 Helsingfors Svenska Sångarförbund ja Brage-yhdistys järjestivät Helsingin ensimmäisen Lucia-kulkueen, josta Allas Krönika -sanomalehti raportoi. Vaasan Brage-yhdistys järjesti ulkoilmakulkueen vuonna 1936.

Lucia-keräys vuodesta 1949

Lucia-keräys sai alkunsa Samfundet Folkhänsanin aloitteesta vuonna 1949 ja samalla Helsingin keskustassa elvytettiin ulkoilmakulkueiden perinne. Hufvudstadsbladet tuli mukaan järjestämään tapahtumaa vuonna 1950. Siitä lähtien Helsingin Luciaa on alettu pitää koko Suomen Luciana ja tapahtuma on laajentunut ja monipuolistunut vuosi vuodelta. Lucia-kulkue on ollut alusta alkaen suuri menestys. Se on yksi merkittävä syy siihen, että Lucian-päivän perinteet ovat juurtuneet suomalaisten tietoisuuteen.

Nykyään Folkhälsan vastaa keräyksen järjestämisestä ja koko Suomen Lucian valinnasta yhteistyössä Hufvudstadsbladetin ja Ylen kanssa. Suomen Lucia kruunataan Helsingin tuomiokirkossa 13. joulukuuta kello 17. Kruunausta todistaa lähes 1500 ihmistä kirkon sisällä ja noin 10 000 seuraa tapahtumaa jättinäytöltä Senaatintorilla. Tilaisuus lähetetään myös suorana televisiossa ja Yle Areenalla. Kello 18 Lucia kävelee tuomiokirkon portaat alas ja Lucia-kulkue lähtee kiertämään Helsinkiä.

Osallistu Lucia-keräykseen

Suomen Lucia ja Lucia-kuoro tekevät vuosittain noin sata vierailua mm. vanhainkoteihin, yrityksiin ja erilaisiin tapahtumiin. Haluatko kutsua Lucian vierailulle tai osallistua vapaaehtoisena Lucia-keräykseen? Ota yhteyttä sähköpostiosoitteeseen lucia@folkhalsan.fi.

Voit osallistua Lucia-keräykseen samalla kun äänestät suosikkiasi vuoden Luciaksi tai tekemällä erillisen lahjoituksen. Lue lisää keräyksestä ja kerättyjen varojen käytöstä täältä.

Suomen Lucian löydät myös Facebookista ja Instagramista. Seuraa sinäkin Suomen Luciaa!